{"id":1387,"date":"2019-04-11T14:42:19","date_gmt":"2019-04-11T11:42:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sanataidesanoja.fi\/?p=1387"},"modified":"2019-04-11T16:16:31","modified_gmt":"2019-04-11T13:16:31","slug":"kuvantekija-tunteiden-tutkimusretkilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sanataidesanoja.fi\/?p=1387","title":{"rendered":"Kuvantekij\u00e4 tunteiden tutkimusretkill\u00e4"},"content":{"rendered":"
Vuoden Lumotut sanat -kuvittaja Liisa Kallio<\/strong> muistelee kohta julkistettavan kirjan syntyvaiheita. \u201dYhteinen idea syntyi Epun luona Berliiniss\u00e4 pari vuotta sitten, ja siit\u00e4 l\u00e4htien tapahtumat ovat seuranneet toisiaan intensiivisell\u00e4 tahdilla. Prosessi ik\u00e4\u00e4n kuin ruokkii itse\u00e4\u00e4n koko ajan.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Yhdess\u00e4 Eppu Nuotion<\/strong>, Kati Inkala<\/strong>n ja Anna Anttosen <\/strong>kanssa tehty kirja Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt <\/em>poikii huhtikuun lopussa Valvegalleriaan el\u00e4myksellisen taiden\u00e4yttelyn, joka pureutuu tunteisiin visuaalisin ja kokemuksellisin keinoin. Kuvittajalla ja kirjailijalla oli ty\u00f6skentelyss\u00e4 erityinen metodi: Eppu l\u00e4hetti lapsilta ker\u00e4tyt tunneaiheiset sitaatit Liisalle, ja Liisa valitsi niist\u00e4 lauseet, joista h\u00e4nell\u00e4 muotoutui kuvallinen ajatus. Lopuksi Liisa j\u00e4rjesti kuvat tarinallisen kaaren muotoon \u2013 ilo viimeisen\u00e4. Anna ja Kati tulivat juttuun mukaan ideoimaan sis\u00e4lt\u00f6ihin liittyv\u00e4t sanataideharjoitukset. <\/p>\n <\/p>\n Kirjan ja n\u00e4yttelyn syntyminen on ollut yht\u00e4 aikaa yksil\u00f6llinen ja innostava yhteis\u00f6llinen prosessi: \u201dLuomisty\u00f6ss\u00e4 on oltava itselleen rehellinen, kuunneltava tarkoin, mik\u00e4 oma sis\u00e4inen \u00e4\u00e4ni on. Toisaalta yhdess\u00e4 suunnittelun ja tekemisen ilo on valtavaa, kun asiat todella tapahtuvat ja ideat saavat konkreettisen olomuodon.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Eppu ja Liisa ovat alkaneet toisiaan ennenkin. Ensimm\u00e4isen kerran yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin viime vuosituhannen puolella Ylen Joulukalenterin merkeiss\u00e4. Kirjailijan ja kuvittajan Etsiv\u00e4toimisto Jalka ja Lamppu <\/em>-kirjasarjan ensimm\u00e4inen osa ilmestyi samoihin aikoihin ja p\u00e4\u00e4si kaikkien aikojen ensimm\u00e4iseksi Finlandia Junior -palkintoehdokkaaksi. Lukukeskuksen projektissa taiteilijat ty\u00f6skenteliv\u00e4t tiiviisti lasten kanssa: Eppu sadutti ja Liisa kuvitti.<\/p>\n <\/p>\n Liisan taiteellinen polku on ollut v\u00e4rik\u00e4s ja vaiherikas. Ensimm\u00e4iset omat kirjat syntyiv\u00e4t lasten ollessa pieni\u00e4. Erilaisten kuvitust\u00f6iden ja omien kirjojen ohessa Liisa teki my\u00f6s graafisen suunnittelijan t\u00f6it\u00e4. Kuvitusuransa alussa Liisa maalasi paljon akryyliv\u00e4reill\u00e4, joiden hehkua voi ihastella esimerkiksi Pudonneen t\u00e4hden<\/em>, Lent\u00e4v\u00e4n talon <\/em>ja El\u00e4inten uintiretken<\/em> sivuilla.<\/p>\n <\/p>\n Vuosituhannen vaihteessa syntyi idea ihan toisenlaisesta kuvakirjasta: \u201dAjatuksissa alkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4n pienen kilpikonnan hahmo, joka miettii, mit\u00e4 kaikkea voisi hankkia kilven tilalle.\u201d Pelkistetty kuvak\u00e4sikirjoitus syntyi tussilla. Liisa halusi kirjan maailmaan samaa henke\u00e4 kuin lapsena lukemistaan kirjoista oli ammentanut, valoa ja v\u00e4rien kirkkautta. Pikku Papu <\/em>oli tullut maailmaan. Hellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 hahmolla on esikuva my\u00f6s kirjan kansien t\u00e4ll\u00e4 puolen; perheen Minttu<\/strong>-kilpikonna on tosin jo iso poika.<\/p>\n <\/p>\n Kirjan hahmot nostivat Liisassa halun riimitell\u00e4, kokeilla, mink\u00e4laisia runoja teeman ymp\u00e4rille syntyisi. Kustantaja kiinnostui ja kannusti jatkamaan. Liisan muusikkoveli Matti Kallio<\/strong> halusi auttaa idean tuotteistamisessa, ja erin\u00e4isten vaiheiden my\u00f6t\u00e4 mukaan tuli my\u00f6s musiikki tekij\u00f6ineen, Soili Perki\u00f6<\/strong> ja musiikkipedagogian opiskelijat Sibelius-Akatemiasta. Ensimm\u00e4iset konsertit pidettiin jo ennen kirjan ilmestymist\u00e4. Viimeisen vuoden ajan Pikku Papun aluevaltauksena on ollut monitaiteellinen musiikkisirkus, jossa Pikku Papun Orkesteri <\/strong>ja sirkusryhm\u00e4 Blind Gut Company <\/strong>esiintyv\u00e4t yhdess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt<\/em> -kirjan kuvittajana ja n\u00e4yttelyn visualistina Liisa on pohtinut paljon sit\u00e4, miten konkretisoida jotain niinkin abstraktia kuin tunteet, kun vastaanottajana on lapsi. Yksi osa Liisan taiteellisesta inspiraatiosta onkin liittynyt juuri tunteiden kuvallistamiseen: \u201dSe siemen on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n jo opiskeluajoilta.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Tunteiden uskottava ja koskettava visualisointi on vaatinut my\u00f6s tutkimusretke\u00e4 itseen. \u201dOlen kaivanut tunnetiloja itsest\u00e4ni ja tutkinut, miten ne todella n\u00e4kyv\u00e4t kasvoilla ja kehossa. Ihminenh\u00e4n piirt\u00e4\u00e4 tavallaan aina itse\u00e4\u00e4n\u201d, Liisa pohtii. \u201dOlennaista on lapsen antama l\u00e4ht\u00f6kohta. Se relevanssi on yht\u00e4 vahva kuin aikuisen. Oman sis\u00e4isen lapsen kuunteleminen ja kunnioittaminen on se, mist\u00e4 syntyy hyv\u00e4\u00e4\u201d, taiteilija t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Vahvojen tunteiden, kuten vihan tai surun, kuvaaminen on ollut helpompaa kuin niin sanottujen v\u00e4litunteiden, joissa monet tunteet sekoittuvat. \u201dNiihin t\u00e4ytyy mietti\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4mpi\u00e4 tilanteita, jotta vastaanottaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kirjan tekij\u00e4 haluaa sanoa. Esimerkiksi j\u00e4nnitys on monitahoinen tunnetila, jossa jo kieli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 koetaan. Suomalainen j\u00e4nnitys<\/em> on puristavampaa kuin englannin excitement<\/em>.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Festivaalin aikana Konst o. Deliss\u00e4 on esill\u00e4 my\u00f6s Liisan oma Milt\u00e4 tuntuu <\/em>-hiilipiirrosn\u00e4yttely, joka on syntynyt puhuttelemaan kaikenik\u00e4isi\u00e4 katsojia. N\u00e4iss\u00e4 kuvituksissa tekij\u00e4 ja aihe kohtaavat toisensa ilman, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 j\u00e4\u00e4 v\u00e4liin. Liisa miettii tunteiden merkityst\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: \u201dTunteet ovat oikeasti t\u00e4rke\u00e4 asia. Me olemme kaikki tuntevia olentoja, niin lapset kuin aikuisetkin. Kohtaamalla tunteet itsess\u00e4mme el\u00e4m\u00e4 voisi helpottua monelta osin”.<\/p>\n <\/p>\n Oma n\u00e4yttely on syntynyt luontevasti ja kevein syd\u00e4min tykk\u00e4ysprojektin rinnalla. \u201dKuvittamisessa on aina tasalaatuisuuden vaatimus, j\u00e4ljen ja tyylin tulee olla yhten\u00e4ist\u00e4. N\u00e4yttely taas innostaa eri tavalla kokeilemaan omia rajoja.\u201d Liisa ylist\u00e4\u00e4 hiilitekniikan vapauttavuutta, josta h\u00e4n sai mielenkiintoisen kokemuksen kymmenisen vuotta sitten Omakuvat-projektin my\u00f6t\u00e4, yhdess\u00e4 Virpi Talvitien<\/strong>, Salla Savolaisen<\/strong> ja Riina Katajavuoren <\/strong>kanssa. \u201dP\u00e4ivitt\u00e4in piirsimme itsest\u00e4mme kuvan, joka syntyi spontaanisti siin\u00e4 tilanteessa, ja niit\u00e4 ei sen enemp\u00e4\u00e4 korjailtu.\u201d Hankkeesta syntyi Katajavuoren samanniminen teos sek\u00e4 taiteilijoiden yhteinen n\u00e4yttely Helsingin Akkuna-galleriaan.<\/p>\n <\/p>\n Mik\u00e4 hiiless\u00e4 alkoi kutsua taas vuosien j\u00e4lkeen? \u201dSain yst\u00e4v\u00e4lt\u00e4ni Puolan-tuliaisina uskomattoman mustaa hiilt\u00e4 ja valkokantisen luonnoskirjan. Ensimm\u00e4iset luonnokset Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt <\/em>-kirjaan syntyiv\u00e4tkin sitten t\u00e4ll\u00e4 tekniikalla. Hiilipiirt\u00e4minen on hyv\u00e4\u00e4 vastapainoa graafisemmille, tietokoneella ja piirtolevyll\u00e4 tehdyille t\u00f6ille. Materiaali ja tekstuuri on k\u00e4sinkosketeltavaa ja el\u00e4v\u00e4\u00e4\u201d, Liisa kertoo.<\/p>\n <\/p>\n El\u00e4v\u00e4\u00e4 taidetta tulee syntym\u00e4\u00e4n my\u00f6s festivaalin avajaisten N\u00e4kym\u00e4t\u00f6n poika <\/em>-piirroskonsertissa, jossa Liisa kuvittaa livepiirroksin musiikillista tarinaa paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 taiteilija odottaa hehkuen: \u201dMinua kiehtoo yhdistell\u00e4 erilaisia tekemisen tapoja ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4lleen astumaan uudelle, tuntemattomalle alueelle. Musiikin kuvittamisessa on taikaa!\u201d<\/p>\n <\/p>\n Piirroskonsertin taiasta p\u00e4\u00e4see nauttimaan Valveella avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 27.4. klo 15, ja tunteiden kuvittaja on tavattavissa sen j\u00e4lkeen klo 16. Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt-\u00a0<\/em>sek\u00e4 Milt\u00e4 tuntuu <\/em>-n\u00e4yttelyt ovat esill\u00e4 koko festivaalin ajan 27.4.\u20139.6.2019.<\/p>\n <\/p>\n Tunteilemisiin!<\/p>\n <\/p>\n Riika<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden Lumotut sanat -kuvittaja Liisa Kallio muistelee kohta julkistettavan kirjan syntyvaiheita. \u201dYhteinen idea syntyi Epun luona Berliiniss\u00e4 pari vuotta sitten, ja siit\u00e4 l\u00e4htien tapahtumat ovat seuranneet toisiaan intensiivisell\u00e4 tahdilla. Prosessi ik\u00e4\u00e4n kuin ruokkii itse\u00e4\u00e4n koko ajan.\u201d Yhdess\u00e4 Eppu Nuotion, Kati Inkalan ja Anna Anttosen kanssa tehty kirja Min\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n nyt poikii huhtikuun lopussa Valvegalleriaan…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1388,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_mi_skip_tracking":false},"categories":[1],"tags":[137,321,266,320,65,31,357,355,356,267],"yoast_head":"\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\t\n\t\n\n\t\n\t\n\t\n